mattila

Kaikki blogit puheenaiheesta Karjala

Karjalaiskäki

Kiinnostavaa karjalaismusaa: Viktor Tsoin "Kukushka" (käki) mukavalla karjalaiskielellä; aunuksen murteella. Esiintyjänä petroskoilainen/lahtelainen Enska Jakobson.

https://

Volga-21

Meitä on moneksi ja minä yksi heistä. Jostain ihmeen syystä olen aina ollut kiinnostunut neukkutekniikasta. Eräs syy siihen lienee se tosiasia, että moinen harrastus on aika halpa, hauskuuden ohella. Elämämatkani varrella on ollut Ural-kuorma-auto, pönttö-UAZ ("buhanka"), lukematon määrä latukoita, jokunen mosse ja kotona on nytkin pari neukkutraktoria. Jossain vaiheessa piti saada Volga-21 (tuo Suomessakin 1960-luvulta tuttu maalaistaksi "peuranokkavolga").

Unelma Konkka

Olipa vaikuttava lukukokemus; jo pelkästään siitä syystä, miten sattumanvaraisesti ryhdyin sen lukemiseen. Joulun aikana luin loppuun Suomussalmen kirjastosta lainatun "Matka muinaiseen Suomeen"-kirjan ja pähkäilin mitä lukisin sen jälkeen. Siis, en nyt kirjoita Ilari Aallon hauskasta kirjasta vaan aivan toisenlaisesta "muinaiskirjasta". 

Suomi100-juhlarahasarjan täydennysteema: Tarton rauhan 1920 rajat

Itsenäisyyden juhlavuoden 2017 ja Tarton rauhan vuosipäivän 14.10. kunniaksi vastikään julkaistun täydentävän kolikkoluonnoksen kuvapuoli esittää Suomea yhtä selkeällä tekniikalla kuin Suomen Pankin kesällä lanseeraama kaksieuroinen. Suomi-neidon juhla-asuksi on kuitenkin nyt valittu itsenäisen maamme ensimmäiset kansainvälisesti hyväksytyt, Tarton rauhan 1920 mukaiset luomurajat, jotka neuvoteltiin J.K.

Auringon kaupunki vaipunut pimeyteen

Kuunnelkaa tätä mukavaa kieltä ♥ (niin karjalakš kuin suomeksi). Itse uutisvideo (9.10.2017/kesto 4:19 min) kertoo sen, että myös Petroskoissa juuri nyt on pimeätä, joskin pimeämpää kuin asukkaiden toiveissa (kuten Julia Petunova toteaa: "asukkaiden onni muuttui suruksi"):

https://

Terveisiä pimeästä korvesta, josta öisin näkee "ainoastaan" tähdet, kuun sekä revontulet....

 

Kuka korjaa Otto Villen datshaa?

Tein viikonloppumatkan Karjalankannakselle, Terijoelle, ja sen lähiympäristöön. Tarunhohtoinen Terijoki hiekkarantoineen on ollut todellinen kulttuurien sulatusuuni.

Parhaimmillaan suomalainen, pietarinvenäläinen ja suomenruotsalainen kulttuuri ovat rikastuttaneet toisiaan. Ja pahimmillaan on sodittu. Toiseen maailmansotaan asti alue oli pääosin suomalaisten asuttama. Nyt kaduilla ei kuule juuri muuta kuin venäjää.

Havaintoja Itä-Karjalasta, osa III

Aiemmat kirjoitukseni rajantakaisesta Karjalasta herättivät tietyssä lukijakunnassa varsin voimakkaita tunteita ja merkittävä osa saadusta palautteesta on liittynyt siihen käsitteistöön, jolla olen kyseistä aluetta kuvaillut. Katson näin ollen parhaaksi selventää ensi alkuun muutamia valitsemiani sanoja, vaikka nykymaailmassa usein tuntuukin, että mikä tahansa internetiin kirjattu sana voidaan tulkita aina loukkaavaksi jonkun piirin keskuudessa.

Havaintoja Itä-Karjalasta, osa II

Karjalan kieltä puhutaan Karjalan tasavallassa enää vain pienissä maalaiskylissä. Kieli jakautuu murteiltaan kolmeen pääkategoriaan, joista pohjoisin on Vienassa puhuttu varsinaiskarjala, eteläisin Aunuksessa puhuttu livvinkarjala ja itäisin Äänisen rannoilla puhuttu lyydi. Tämä on historiallisesti johtanut siihen, ettei karjalalle ole edelleenkään luotu oikeaa yhtenäistä kirjakieltä, eivätkä kielitieteilijät ole vieläkään päässeet yhteisymmärrykseen siitä, voiko esimerkiksi vienankarjalaa pitää omana kielenään vai yhtenä suomen itämurteista.

Havaintoja Itä-Karjalasta, osa I

Matkailu Venäjän Karjalassa voi olla historiaa tuntemattomalle ihmisille varsin hämmentävää, sillä viralliset rajalinjat nykyisen Karjalan alueella eivät vastaa enää juurikaan perinteisiä kieli- ja kulttuurirajoja. Suomelle kuuluneet Karjalankannas ja Laatokan Karjala on tätä nykyä jaettu hallinnollisesti Pietaria ympäröivän Leningradin oblastin ja pohjoisempana sijaitsevan Karjalan tasavallan kesken, samalla kun Terijoen kaupunki lähimaastoineen on liitetty suoraan Pietarin kaupunkiin.

Julkaise syötteitä